Juha Ikonen

Valtiontalouden alijäämä haastaa enemmistövallan

Suomessa näyttäisi olevan muodostettavissa yksinkertainen enemmistö niistä kansalaisista, jotka elävät verotulojen varassa. Tämä haittaa valtiontalouden tasapainotuspyrkimyksiä, jos äänestäjien enemmistön mielipiteiden annetaan ratkaista kuten tähän saakka on nähtävästi annettu.

Hyvinvointiyhteiskunnan saamapuolella voidaan ajatella olevan yhteensä 2,88 miljoonaa äänioikeutettua: 1,33 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja tulonsiirroista nauttivaa, sekä 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa (laskelmat ovat tämän kirjoituksen lopussa).

Maksumiehinä ja -naisina olisivat puolestaan 1,47 miljoonaa yksityisen sektorin työntekijää, joiden työn tuloksista perityillä yritys- ja ansiotuloveroilla rahoitetaan valtaosa julkisen sektorin toiminnasta.

Kuvitellaan tilanne, jossa julkisen sektorin menoja haluttaisiin pienentää syystä tai toisesta. Jos asiasta äänestettäisiin, on todennäköistä, että äänet menisivät kutakuinkin 1,47 miljoonaa puolesta ja 2,88 miljoonaa vastaan. Poliitikot tietävät tämän, ja varovat tekemästä päätöksiä jotka eivät nauti kansan suosiota. Sellaiset päätökset voisivat syöstä heidät vallasta seuraavissa vaaleissa.

Ei ole mielestäni sattumaa tai osaamattomuutta, että Suomen budjetin alijäämä ja valtion velka kasvavat vuosi vuodelta. Se on suomalaisten enemmistön tahto, jota poliitikot noudattavat. On mahdollista, että tämä jatkuu aina niin pitkään, kunnes hyvinvointivaltion rahoituspohja pettää samaan tapaan kuin on tapahtunut eteläisen Euroopan kriisimaissa. Tilanteen saattaisi pelastaa nopea talouskasvu, mutta sitä ei juuri nyt näy eikä kuulu.

Mitä voi vähemmistössä oleva yksityisen sektorin työntekijä tehdä tässä tilanteessa, jossa kansan enemmistö vastustaa valtiontalouden tasapainottamista?

Nähdäkseni hänellä on neljä vaihtoehtoa:
 1. Ei tee mitään. Käy töissä kuten ennenkin ja hyväksyy tulevat veronkiristykset ja eläkeiän nostot. Ja toivoo nopeaa talouskasvua saapuvaksi pian.
 2. Ryhtyy eläkeläiseksi.
 3. Valitsee julkisrahoitteisen vähäosaisen roolin ja alkaa elää tulonsiirtojen varassa.
 4. Äänestää jaloillaan ja muuttaa asumaan oikeudenmukaisempaan maahan.

Tiukka paikka, toden totta.

---
Laskelmat:
Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli noin 5,4 miljoonaa asukasta. Näistä 1,5 miljoonaa oli eläkkeensaajia ja 1,47 miljoonaa yritysten työntekijöitä. Jos oletetaan, että kyse on yksityisten yritysten työntekijöistä, silloin julkisen sektorin työntekijöiden ja erilaisten tulonsiirtojen nauttijoita (mukaan lukien alaikäiset) oli n. 2,43 miljoonaa.

Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa oli yhteensä noin 4,3 miljoonaa äänioikeutettua. Oletan, että kaikki yritysten 1,47 työntekijää ovat äänioikeutettuja, samoin kaikki 1,5 eläkkeensaajaa. Julkisen sektorin työntekijöiden ja tulonsiirroista nauttivien äänioikeutettujen määrä olisi siten 1,33 miljoonaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Tuohon plogiin ei ole juuri lisättävää.

Käyttäjän JuhaIkonen kuva
Juha Ikonen

Kiitos Pekka, se selittänee miksi muita kommentteja ei ole näkynyt.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Totta on, että meidän eduskuntamme on jakanut avoimia shekkejä jatkuvalla syötöllä kestävyysvajeesta piittaamatta, hallituspohjasta riippumatta. Viime aikoina tulleista mainittakoon mm. hoitotakuut ja nuorisotakuu. Ja kaikki edut taataan jopa ulkomailta tänne saapuville.
Ennen oli devalvaatio, jolla korjattiin muutaman vuoden välein äänestäjiä mielistelevien tulonsiirtokompromissien aiheuttamat vajeet. Devalvaation tuska kohdistui aika tasapuolisesti kaikkiin tahoihin.
Nyt olisi euro rankasti devalvointikypsä kaikkien muiden paitsi Saksan näkökulmasta.
Siksikö asuu kirjoittaja euroalueen ulkopuolella?

Käyttäjän JuhaIkonen kuva
Juha Ikonen

Yksilötasolla kysymys on myös siitä kuinka suomalainen julkisen talouden hoito näkyy nettomaksajan omassa taloudessa. Erilaisten palveluiden, kuten hoitotakuiden ja nuorisotakuun hyödyllisyydestä on helppoa olla samaa mieltä, mutta jos sinun tehtäväsi on maksaa viulut, ajatus ei ehkä ole enää niin hyvä.

Joitakin vuosia sitten euroalueen ulkopuolelle muuttaessani en osannut ajatella niin kauaskantoisesti, että eri kansantalouksien tila silloin ja tulevaisuudessa olisi varsinaisesti vaikuttanut muuttopäätökseeni.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Yksilötasolla kysymys on myös siitä kuinka suomalainen julkisen talouden hoito näkyy nettomaksajan omassa taloudessa."

Ennemminkin kysymys on siitä paljonko maksamme turhasta, tuottamattomasta toiminnasta. Ainoastaan tarveharkinnalla voidaan määrittää turhat kustannukset ja puolueille on vaarallista karsia turhia menoja potentiaalisten äänestäjien takia joten joten leikkaavat sieltä missä äänestämättömyys on yleistä.

Pekka Iiskonmaki

Ominvoimin Suomi ei saa talouttaan kuntoon Juha Ikosen kertomien faktojen pohjalta.

Suomen talouden runnoo aikanaan oikeille raiteille IMF ja tekee kipeää.

Toimituksen poiminnat