Juha Ikonen

Utopiaa vai ei: vähemmän työaikaa, enemmän omaa aikaa

Kuinka hassua olisikaan, jos riittävän toimeentulon turvaamiseksi tarvitsisi tehdä töitä vain 15 tuntia viikossa. Kahden vapaapäivän asemesta viikossa olisi kaksi työpäivää ja viisi vapaata. Millaiseltahan elämä näyttäisi?

John Maynard Keynes arveli vuonna 1930, että sadan vuoden päästä töitä tarvitsee tehdä enää 15 tuntia viikossa (http://www.econ.yale.edu/smith/econ116a/keynes1.pdf). Työn tuottavuuden kasvun piti mahdollistaa tämä, mutta kuinkas kävikään?

Varmaan aika moni meistä pystyy jo nyt kattamaan elämisen välttämättömyyksien kustannukset alle viiden päivän viikkotyöpanoksella. Kuitenkin me teemme täyden työviikon ja joskus vähän ylikin, eikä rahat silti tunnu riittävän mihinkään.

Teemme mielellämme täyden työviikon, vaikka se ei olisikaan enää tarpeen elämisen välttämättömyyksien kattamiseksi. Rahalle näet löytyy aina käyttöä, ja aika yleistä lienee, että kuluttaminen sovitetaan tulojen mukaan. Otetaan pankista täydet lainat ja ostetaan mahdollisimman kallis asunto. Pihalla seisoo hienoin auto, johon rahat riittävät. Jos jotain jää yli, sillä ostetaan kaikkea mihin on varaa. Lottovoitot, veronpalautukset ja muut ylimääräiset rahat käytetään erilaisiin hankintoihin ja vieläpä hyvin nopeasti. Ja sitten kun toisinaan tulee palkankorotus, sen avulla kulutus nostetaan jälleen uudelle tasolle.

Työviikon lyhentäminen ei liene mahdollista niin kauan kuin vallitsevana elämäntyylinä on kuluttamisen maksimointi tuloihin nähden. Jos tarpeetonta kilpakuluttamista olisi mahdollista oma-aloitteisesti vähentää, silloin saattaisi tulla mahdolliseksi myös työn teon vähentäminen ja oman ajan lisääminen. Alle tulojensa eläminen on jo nyt ihan hyvä idea, ja sitä voi kokeilla vaikka tänään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Myös erillaiset ideologiat ovat tässä leikissä takana. Kuten EK:sta tänään ilmoitettiin,että pitää pidentää päivää,mikä tuntuu melko absurdilta jo ihan ajatuksen tasolla.

Käyttäjän JuhaIkonen kuva
Juha Ikonen

Olet oikeassa. Ideologiat ovat mukana kaikissa leikeissä, joihin osallistuvat perustavat mielipiteensä ideologioihin.

Sinänsä neljän päivän työviikko ei ole ristiriidassa EK:n tavoitteen kanssa. EK:n edustamat yritykset voivat kompensoida yksittäisen työntekijän työtuntien vähenemisen ottamalla töihin lisää ihmisiä. Jos EK:n edustamat yritykset haluavat nykyistä enemmän työsuoritteita, ne voivat palkata lisää työntekijöitä jo nyt.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Oikein hyvää pohdiskelua. Kyllä Keynes oli oikeassa, kyllä 15h työviikko pitäisi jo olla mahdollista, teknologian puolesta, jos talousjärjestelmä sen sallisi.
Mutta juuri tuo samainen teknologian mahdollistama työn tuottavuuden kasvu tekee myös asian nykyisen talousajattelun puitteissa mahdottomaksi. Ajatus kulkee näin:

1. Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa saman (tavaran, enrgian tai palveluiden) tuotannon pienemmällä työntekijämäärällä.
2. Työllistettyjen määrä pienenee.
3. Kulutuskysyntä laskee.
4. Joudutaan kilpailusyistä tehostusti soveltamaan kohtaa #1.
5. Koko ongelma voidaan kiertää, jos samalla lisätään koko kaupan volyymiä: taloudellinen kasvu, globaalissa mittakaavassa. Jatkuva kasvu luo uusia työpaikkoja, vaikka tuottavuus jatkuvasti paraneekin.
6. Kuitenkin kysyntä olisi edelleen ongelma, ellei niille tuotannosta vapautetuille löytyisi kulutuskyvyn mahdollistavia työpaikkoja.
7. Mutta koska työvoiman kilpailukyky teknologiaa vastaan koko ajan huononee, ihmistyövoiman on ainakin säilytettävä "työuransa pituus", viikkotuntien määrä, ja jopa kasvatettava niitä. Muuten heillä ei ole ostovoimaa. Ja muuten ei olisi globaalia jatkuvaa talouskasvua.

No, toinen tekijä on se, että asumisen kustannukset eivät juuri ole laskeneet, koska maan valmistus on kasvukeskuksissa lopetettu.

Lisäksi on pakko todeta, että mylly #1-#7 ei voi jatkua kovin kauan. Teknologia tekee lopulta kaikista ihmisistä kilpailukyvyttömiä työmarkkinoilla ja ostovoimattomia kulutusmarkkinoilla vaikka tuotteiden hinnat laskevatkin ja konttilaivojen määrä maailman merillä kasvaa. Mm. elintarvikkeiden tuotanto ja asuminen ovat noita pullonkauloja.

Siis romahdus tulee, jos ei periaatteita muuteta ja oikeasti aseteta ihan mahdollista 15h työviikkoa tavoitteksi. Terveisiä Häkämiehelle.

Käyttäjän JuhaIkonen kuva
Juha Ikonen

Myllysi #1-#7 on todella hyvä kuvaus siitä kuinka nykyinen talousajattelu menee. Sen keskipisteessä on kuluttaja, jonka tehtävänä on käyttää kaikki rahansa ja oma aikansa kuluttamiseen. Ei siksi, että kuluttaja koskaan tarvitsisi kaikkea, vaan siksi, että yleinen talouskasvun ihanne vaatii sitä.

Silloin kun ihminen ei ole kuluttamassa rahojaan omalla ajallaan, hänen tehtävänsä on toimia tuotantopuolella työntekijänä, viisi päivää viikossa. Tavoitteena on varmistaa, että muilla ihmisillä on kulutettavaa, yritykset voivat maksaa tuottoa omistajiensa sijoittamalle pääomalle, ja että julkishallinnolle kertyy heidän tarvitsemansa verotulot.

Tässä ajattelussa ihmisellä on nämä nimet ja ominaisuudet: työntekijä, työllistetty, kulutuskysyntä, työn tuottavuus, kulutuskyky, työvoiman kilpailukyky, ostovoima.

Tilanteen ongelma on nähdäkseni siinä, että nämä ovat lähes ainoat asiat, joista ihmisille puhutaan nykyään. Aivan kuin ihmisellä ei olisi muuta tehtävää kuin olla osa tuotanto- ja kulutuskoneistoa. Ja ihmiset kyllä pitävät tästä itsekin, onhan kiva ostella kaikkea uutta itselle ja rakkaimmille kun on kerran varaa.

Vaihtoehtona on luonnollisesti itse kunkin alkaa oma-aloitteisesti välttämään tarpeetonta kuluttamista. Kun sitten huomaa pärjäävänsä paljon alle tulojensa, voi miettiä haluaisiko vaihtaa yhden työpäivän viikossa omaan aikaan, ja sopia sitten asiasta työnantajan kanssa. Ei tätä tarvitse neuvotella hallituksessa tai työmarkkinajärjestöjen kesken, mikä on hyvä, koska sitä reittiä tilanne ei varmasti muutu.

Toimituksen poiminnat